Sommelier blog

Follow up

2011-05-27T06:24:00.001+02:00

You can now follow my ramblings in Twitter:
https://twitter.com/#!/WineKampGroup

break + stars

2008-03-11T12:08:00.004+01:00

Hi all,

Every one has seen that the sommelier has not been really active in his blog lately.

I have to admit that I have lost motivation to write. It is not that I would not have ideas to write, but I feel it difficult to find time to write here.

So, I thought of putting the blog to (not-so-dry) dock until I find the energy to start writing again. Now I feel that I am 105% committed to my work here in Stockholm.

A very pleasant big thank we got today at work in a form of a nice shiny Michelin star; actually we got one and half (rising)! Quite good accomplishment for a restaurant being open for nine months. But now starts the real work and our goals are in future and giving excellent top class service every evening. I think that it is the most challenging thing in a top restaurant - to keep up the consistency in quality.

Nice news from Finland with Postres getting their first star - they could not miss that one. Frankly, they are the best restaurant in town with Demo. I find it extremely positive that all the star restaurants in Helsinki are now small privately owned, it was not actually a big surprise to me that G.W. Sundmans lost their star. I think that this is good wake for Royal Ravintolat to sharpen up and really start thinking in new way and making their restaurants more different from each other. Maybe they could even loose their idiotic policy in wine buying (V&S Finland paid 100k€ just to become their biggest supplier). Go see their wine lists for their restaurants - each one is same kind with shit wines (except Savoy) . Or wait a moment, let me think again. No, that will probably never going to change :(

p.s. Grotesk three weeks ago in very quiet monday evening in Helsinki was excellent. We had a very good menu with my good friend Topi. Excellent price/quality. And foxy waitress!

p.s.s. Big thanks again to Ester and Piia in for the wines!

The battle of (non-burgundian) pinot noirs in snowy Porvoo

2008-02-24T09:39:00.008+01:00

I am visiting Finland after a long time. The must for every trip is absolutely the wood fire sauna at my parents house. I just need it so badly every time I am in Finland. It has actually been a quite a surprise to notice the absence of saunas in Sweden; and even when chatting about the pleasures of steam with my co-workers, they do not seem to have same kind of craving for this pleasure oasis. What a pity.

I actually came to Finland because my very good friend Jonas is celebrating the baptizing of their new born baby. Could not resist that one, especially when this evening we are going to have a dinner together with Jonas, his wife and my other good friend Vesa, who is having a weekend off from the military service.

I just opened two syrah's and decanted them in advance for our dinner. I am taking four wines with me:

Meursault 2002, J.-M. Boillot
Bernkasteler Graben Riesling Spätlese 1997, Markus Molitor
Côte-Rôtie 1998, Jean-Paul & Jean-Luc Jamet
Syrah 1999, Isole e Olena

I am really waiting the battle between the two syrah's; Jamet being one of my favourite producers of the apellation (with Ogier and Rostaing). Riesling is going to be an aperitif and Meursault should go fantastically with three year old comté from Androuét, Stockholm. Maybe Jonas has prepared some surprises for us, because I am going with classics (as usual). I just hope that he does not have any more wines from Tenerife ;)

Talking about going outside the classics; yesterday evening I opened two bottle's from my cellar in my parents house:
Spätburgunder Selektion "S" 2005 from Franz Keller, Baden, Germany
which worked really well with shepherd's pie, but when finishing the bottle without food it changed quite much: Very heavy use of oak and obviously late picked fruit made it quite stale. I have to admit that Baden is a region that I am not very familiar with - the same goes with Ahr and Saale-Unstrut.

The second bottle to accompany one of the worst James Bond movies (Living Daylights w/ Timothy Dalton) was :
Lot 21 Pinot Noir, Viña Leyda, Leyda Valley, Chile
This being one of my favourites from the new world, was now a quite big disappointment. I visited the winery in April 2006 with fellow sommelier Antti. I was amazed by the quality and freshness of the wines and immediately after arriving back home, i plundered the importer Vindirekt of this wine (the vintage being 2004 then). 2005 vintage I somehow missed - the wine being quite highly allocated nowadays. 2006 does not leave same kind of a cool freshness in the aftertaste and frankly the fruit is quite jammy on the palate. I like the nose still much which is somehow very much 'Volnayish'. I didn't feel like finishing the bottle.

Quick conclusion: I have become an annoying snob with what comes to the greatness of Pinot Noir.

Castilla y Léon

2008-02-12T12:52:00.001+01:00

I just came back from very pleasant trip from Spain. We were travelling in Castilla y Léon and visiting different DO's there. I am going to put up some kind of a report on weekend.

On tv

2008-01-29T10:57:00.000+01:00

The sommelier went to be a tv celebrity also here in Sweden...I don't understand why it took so long ;)

I was last Friday on "uutiset", which is news in Finnish in Sweden. It was just about general work of a Finnish sommelier working in Sweden, but anyway look up yourself:

Link for interview. ( the interview is in 2/3 part of the video).

Following two weeks are packed with some very interesting tastings here in Stockholm; I am going to put up some kind of reporting about them for You.

Emrich-Schönleber

2008-01-20T18:50:00.000+01:00

Yes! Blogging is so much easier when you have a working internet connection. For me, it only took 7 weeks from Telenor to get it working. Well, have to keep fingers crossed that it will keep on working. So now you can visit the blog more often with new stories coming more frequently...

I have been the whole week without any wine (or any other alcohol) and now during the weekend I have been suffering from terrible flu. Not so much wines to write you about, but I decided to use my precious Sunday time on something useful and write a short introduction of the wizard of Nahe:

EMRICH-SCHÖNLEBER

Schönleber's viticultural history in not very old; it started to rise in its current heights in 1967 when the current owner, Werner Schönleber finished his enology studies. Although the weingut has over 250 years of history from Werner's mothers Emrich -family side. Werner is still in charge of winemaking here but he has his son Frank is already making wine with his father. In the end of the 60's the family had only 2 ha of vineyard, but slowly it has been expanded to current 14ha.

E-S's vineyards are located in the near vicinity of the village Monzingen by the river of Nahe, about 20 km west from Bad Kreuznach. Total amount of the vineyards is 14ha. Most important grape is of course riesling, covering 75%(10ha) of the production, the rest being about equal amounts of weiß- and grauburgunder and a minuscule amount of scheurebe, rivaner and bacchus. Riesling is the only grape planted on the steep slopes (around 20-60%). The two Große Lagen sites naturally gets the biggest attention. All the other wines are marked without any mention of vineyard=gutswein.

Halenberg

Halenberg is the smallest vineyard in Monzingen(east of the town), with 8ha. It is 100% planted with riesling. Emrich-Schönleber owns 5 ha of the vineyard - vines being average 40 years old. It is facing south and has incline up to 70%. Soil is mainly blue slate, which is more common in Rheingau than in Nahe. It gives the wines a steely minerality and forces the vines to dig in deep for water. The wines have special smoky aroma and are beautiful in their very youth but are capable to age wonderfully long. Werner Schönleber personally appreciates Halenberg more high of the two lage. Recently they have started a special project of planting new vines in the "Lay" named part of the vineyards. It is extremely steep and impossible to work with machines. In 20-30 years it will probably produce one of the top rieslings in the world.

Frühlingsplätchen

The vineyard is facing southwest to southeast. It is the most westernmost vineyard in the village. The name of the vineyard comes from it being the first place where the snow melts in spring(=Frühling). The soil consists of mixture of red and green slate, pebbles and sand. Incline is also 70%. The wines usually get a very clear aroma of white peaches and feel more "warm" and fullbodied than Halenberg's.

Besides table wines, the domaine also makes two sekt's and weinhefebrand. In some years they also make eisweins and trockenbeerenauslese. One of the most highest accolades came to the 2002 vintage of Halenberg Riesling Eiswein GK - 100 points in Gault-Millau! The same book also awarded Werner Schönleber as the best winemaker of the year 2006. The noble sweet wines of E-S's are extremely sought after and very pricey and end up almost always in auctions.

For me Emrich-Schönleber is one of the best, or probably the number one spätlese producer in whole Germany. His wines are so pure and masterfully balanced with sweetness and acidity. Lively and crispy in their youth, you can age his spätlese and auslese wines from top sites for easily 20-25 years. Everyone who is loving top German wines, should stack his cellar with his wines. If you can get a chance to drink his older wines, do not hesitate to splash your money!

Stats

Address:
Naheweinstraße 10a
55569 Monzingen
http://emrich-schoenleber.de/

Member: VDP

Owner: Werner Schönleber
Cellar Master: Werner & Frank Schönleber

Total area: 14,5ha
Top sites: Halenberg, Frühlingsplätchen. Both are rated Großes Gewächs and are situated in Monzingen
Grapes: 75% riesling, 25% weiß- and grauburgunder (about half and half)
Harvesting: 100% by hand

Visiting: by appointment only

Merry Christmas

2007-12-21T15:36:00.000+01:00

Hi everybody.

I have been living the last month without any internet connection beside work, so that is why the blog has been quiet for so long time. Sweden seems to be a periferia compared to Finland with everything that has something to do with electricity. I should get internet working in my new apartement in Södermalm after the Christmas.

So, please enjoy your holiday season with lots of good wines!

Some restaurant experiences from last week

2007-11-06T19:24:00.000+01:00

Last week I had a long weekend off so I headed back home to Finland. It was of course the Nordic sommelier competition taking place in Helsinki(which we did briefly go see). I took the first flight from Stockholm to Sweden (7am) and I was working quite late the previous evening, so I did decide not to sleep, which turned out to be a mistake(more about this later.)

From airport I went straight to my previous workplace (hotel KlausK) to greet old coworkers and enjoy the best breakfast in the town. After that it was time to see the competition to the fair centre. I was joined by Joakim, his girlfriend, Gregory from Bagatelle and very nice woman from some Italian restaurant in Oslo-sorry can't remember her name.

The final was so boring(actually, it sucked) so we thought that we need some kind of a "refreshment" (rest of the gang had enjoyed a l o n g and wet dinner in Demo the previous day and were feeling little bit tired); there was a some kind of a wine/food fair for "normal" people and I managed to sneak glass of champagne (Pommery-boring)for us from my good friend Antti from Savoy, who was working in Torres stand(that was not a surprise!). Thanks Antti!

As we got some bubbles to our body we came up to a conclusion that we need more of those (and better ones). We took a cab to KlausK where we destroyed some Grans Moments(You should all try this cava - absolutely the best price/quality cava in Finland) and Agrapart with Joakim while waiting for the ladies. Again some taxi driving, now to the hq of Fine Wine Finland=FWF to heat up the sauna and pop more bottles open (sorry, I do not have any kinds of remembrance what we drank). We were quickly joined by Jonas and Niclas from FWF and we had excellent time, as usual. I even remember me speaking fluent Swedish during the evening!

So we were getting more hungrier, but you cannot go for a dinner without a proper aperitif...so we headed to Carelia where we destroyed a magnum of Château Lafite 1994 in about 25 minutes. I guess it was quite ok - don't really remember. The dinner was quite late at Postres, but unfortunately the heavy dose of bubbles and lack of sleep did its work for me - I enjoyed more the sleeping part than the eating part in Postres ;) I guess we at least had some Raveneau, Kloster Eberbach from 70's and Château Angelus 1995. Maybe you guys can enlighten me in this one? No afterparty for this sommelier that evening.

I was also very eager to go eat to Cochon (Hans Välimäki's new restaurant). So on Monday we headed there with Antti after watching Gordon Ramsay blast mouthing everyone with two legs when he was launching his new cooking book in local department store. I had really high expectations for this new restaurant, because of their philosophy of ingredients and idea; and of course that Hans is truly a great chef.

They had Agrapart as house champagne for good price but otherwise the winelist was a BIG joke, totally unacceptable! They are boasting using just organic ingredients and small/local producers but then you find shit like Torres Coronas and Banrock station from the winelist, you just get mad/depressed. What is the "sommelier" thinking there? So i did not have any other choices to manage the dinner with just Agrapart.

We took some small nibbles for starters: A nice minihamburger, herrings were old, snails pathetic and a duck liver paté which obviously had sat in table for half a day with grease separating from the liver. I guess that Antti's steak tartar was quite ok, but my beef Wellington had a raw crust, the meat over cooked (I separately asked for m- meat) and the mushrooms being normal table mushrooms. In beef Wellington you should use forest mushrooms (you could think that it would be quite easy in Finland during October...). Antti got corked wine and I was really glad that they remembered us by hitting "cloak service" to both bills. Normally it is ok, but not if you have to put and take your jacket yourself to the peg. So to finish it up: a huge disappointment for me. Probably have to check it out one more time before I make my final verdict. But now i know that the next time I visit Helsinki, i'll be going to Demo guys new restaurant, Grotesk. I know that they can do better.

Mmmm, apples

2007-10-22T12:53:00.001+02:00

I really do like apples, especially during fall time, but maybe it is not so healthy to pick them from trees in Bordeaux!!! Especially just after spraying against mildew...

Friday bottle

2007-10-19T16:49:00.000+02:00

Grande Cuvée 2004, Domaine de l'Hortus, Pic Saint Loup

Something from the south. I just put this on carafe and lets see how it will be after couple of hours...

Dark red color with slight purple ting on the rim. Animal nose with some raw reindeer meat, long cooked meat stock or bouillon. Lot of Mediterranean spices. Intensive taste is full bodied and slightly closed (on second day it opened beautifully). There is lot of laurel and thyme in taste. Aftertaste is long and it brightens up. Some burn of alcohol in throat. So, summing it up: not a beauty queen, but a robust wine. Strong presence of these Mediterranean spices gives me hint of enjoying this wine in 1-3 years time with some strong rabbit stew rounded by dollops of herbs. Thumb(s) up!

*

This vintage consists: Mourvèdre 55%, syrah 30% and grenache 10%. Alcohol still acceptable 14%. Vineyards are located in altitude of 150 to 200 metres. The soil is calcearous with topsoil being sandy. Yields 35hl/ha. Fermentation in temperature controlled inox. This wine is aged for 15 months in barriques(Nevers); 2/3 are new and 1/3 one year old.

The man behind wines is Jean Orliac. He started in wine business by renting some vineyards in late 70's. First vintage of Domaine de l'Hortus was made as late as 1990. Main focus is in two red wines; Grande Cuvée and Bergerie de l'Hortus. He makes also white wines but they belong to the appellation of Coteaux du Languedoc.

Pic Saint Loup belongs to Coteaux du Languedoc and is situated 22 km north from Montpellier in the region of Cévennes. The appellation is named after the Mountain of Pic Saint Loup (638 metres). It is also the northernmost apellation in Coteaux du Languedoc.

There are several different soil types: hard and soft limestone, conglomerate, dolomite, limestone scree covered slopes of both fluvial and cryoclastic origin, Marl or calcareous clay. Also the weather affects the wine a lot but the records show that Pic Saint-Loup has a very predictable, specific, climate, whatever the year.

Main grape variety is grenache and the rest being mourvèdre and syrah - red wines must consist 90% of these. Also cinsault and carignan are allowed. Some people claim that (one of the) origin(s) for French vitis vinifiera vines are from here. You can still find some old vitis labrusca vines in the slopes of the region. The Romans introduced wine growing to the region but first notes of systematic wine groving in the region dates to 1100 century (by monks).

Phylloxera struck to the region in the end of 19th century and after recovering from the disease, the co-operative movement started to blossom. VDQS status were granted in 1955 and AOC in 2002. Today the apellation consists of 13 communes. The region does not allow white wine production, but rosé wine is made.

Best domaine is thought to be Domaine de Lavabre or Domaine de l'Hortus. Other top flight domaines are Mas Bruguière, Cazaneuve and la Roque.

Getting it going in STHLM

2007-10-14T17:49:00.000+02:00

Hell yeah! Back in business.

First two weeks in Sweden in past and I am still very much alive. I have had a great start here at Grand and everyone has been more than very nice to me. Work really rocks here, as I am really working as a SOMMELIER. For 38 seats we have every evening 4 waiters, head waiter and me, so that is somehow quite far away from working in fine dining in Helsinki...
I have to especially be grateful to work with Bart (our maître d'hôtel) from Belgium - it is a great pleasure to work with his kind professional. You can really see that he has worked at three michelin restaurant (Comme chez soi - now with 2 stars)

We are every evening fully booked and only take reservations for one month. Maybe a surprise has been the lack of international customers, but that is a good for me to practice more my Swedish!

I actually got a apartment today - Yippee! It could not be any nearer centrum: by Hötorget - kanonbra. Going to move there on Tuesday. And that is a good reason to open my very first wine in Sweden.

Château Musar 2000.

I am terribly sorry but I am an idiot with blogger and can not get the picture fixed...

No great stories here, because Musar was only reasonable wine that I could find from my nearest Systembolaget in Kungsholmen. And it is a wine that I have actually never drank so much. I do only have one bottle in my cellar; 1998.

I was little bit afraid that the wine would be really closed and that is why I decanted it one day before hand...now it is beautifully opened and showing some great flavors. I know that the wines are long living and need lot of time but this was surprisingly quite drinkable already now.

p.s. this blog story was written under the influence of some Lebanese red wine - I do politicize.

Last days in Finland

2007-09-29T16:50:00.000+02:00

Yesterday I had my last working day here in Finland. The co-workers arranged me a very nice champagne farewell - thank you everyone!

But now it is time to have some final party here! I am just now enjoying sublime riesling(who had guessed!), a wine with some nice recent memories: Riesling Pechstein GC 2002 from Dr. Bürklin-Wolf. I was plucking excess leafs from the vines in May this year in the same vineyard. Hard work.

I will have a dinner in one of the best restaurants in Helsinki: Postres. This is a restaurant which I appreciate highly (for me, it is in top3 in Finland) with its glorious kitchen and very professional waiters. The sommelier, Kai Autio has been one of my mentors while I was training in old Chez Dominique. Unfortunately Kai is absent today but we are in safe hands of restaurant manager Jouni.

I am dining with three very beautiful ladies and I only know that we are starting with Jacquesson DT 1989 (this is certainly my favourite house in Champagne). This is my third time to try DT 89, last time was six months ago and I was absolutely fascinated! Lets see how the evening goes...farewell champagne reception will be held at Ahjo from 21 'till 23. Welcome!

Viinimestari goes english

2007-09-18T11:47:00.001+02:00

Because of the numerous requests and my future job abroad I have decided to start writing sommelier -blog in English. I start in Grand Hotel Stockholm as a sommelier in October and I hope that I could find new audience and fans in Sweden too. Please don't think that I would go Swedish (yet)!

All the old stories will remain in Finnish and the address (viinimestari.blogspot.com) same too. If You have any comments or requests, please feel free to contact me. And I do apologize in advance any misspellings and vocabulary errors in my text in English.

Tomorrow I will travel with the Finnish team to Gothenburg to the Nordic barista cup. The cup is totally a team competition and I am the sommelier of the team (something new for this years cup). I have to say that I am very excited and waiting to see again one of my idols, Andreas Larsson, who will be hosting a sommelier lecture there. Please raise your thumbs up for the Finnish team! www.nordicbaristacup.com

Last Saturday we had party for KlausK hotel's departing head chef, mr. Markus Maulavirta. We had so great fun with all my dear co-workers of Ilmatar. I would like to pay tribute to the all time greatest chef in Finland (sorry, this in Finnish).

Suomen parhaimmalle keittiömestarille

Make, kiitos näistä kuluneesta kahdesta vuodesta. Tämä aika K:ssa on ollut parasta aikaa (työ)elämässäni. On ollut suuri kunnia ja ilo työskennellä kanssasi; olen oppinut sinulta gastronomiasta ja mahtavista suomalaisista raaka-aineista aivan valtavasti. Nyt on kummankin aika lähteä uusille urille, mutta tiedän että törmäämme toisiimme ja teemme hommia vielä yhdessä...anna noitarummun paukkua kovaa ja korkealta!

Late

Uusien haasteiden kimppuun

2007-09-10T22:13:00.000+02:00

Viinimestari ottaa askeleen länteen (ja vähän eteläänkin)päin.

Minut valittiin tänään Tukholman Grand Hotel:in sommelieriksi. Tällä hetkellä olen sen verran innoissani, että tätä on vaikeaa käsittää. KlausK jää nyt historiaan ja Ruotsissa aloitan lokakuun ensimmäinen päivä. Työskentelemään pääsen 25000+ pullon viinikellarin lisäksi erään maailman parhaimman keittiömestarin, Matias Dahlgrenin kanssa. Jes!!!

www.grandhotel.se

www.mdghs.com

Kahvikisat

2007-09-10T11:20:00.000+02:00

Juuri kun luulin, että hetken aikaa saa hengähtää kotimaassa, niin minut valittiin Suomen baristamaajoukkueeseen sommelier -jäseneksi. Ja kisaamaanhan sitä pitää lähteä, tottakai! PM-kisat pidetään Göteborgissa 20.-22. syyskuuta.

Lisätietoa kisasta:

www.nordicbaristacup.com

Rapu rallaa

2007-09-02T12:56:00.001+02:00

Kesä saatiin eilen päätökseen rapujen ja runsaan alkoholin voimalla. Mainioissa kekkereissä mukana oli viinimestarin lisäksi Suomen laadukkain viinipulju, Fine Wine Finland (Niclas, Joakim ja Jonas).

Rapuja oli 25 per lärvä ja eihän se mihinkään riittänyt, mutta tähän oli varauduttu hankkimalla Reinin lihalta marmoriuffia.

Tällä hetkellä olo on aika huono ja parin tunnin kuluttua pitäisi lähteä lentokentälle kohti Cognacia.

Nesteet eilen:
Brut, Pierre Peters
Domaine de Chevalier Blanc 1993
Scharzhofberger Riesling Kabinett 2006, Egon Müller
Château Margaux 1985
Vougeot 1er Cru Les Petits Vougeot 2004, Domaine Fourrier
Privilège 2003, Mas Amiel
Teneriffalainen hämärä väkevöity viini (lensi mäkeen)
Jacquesson DT 1990
Gilde Skalldyrs (Aquavit)
Sandels III
Ledaig 1993, Signatory Vintage
Islantilaista mustaa eukalyptus snapsia(Opal & Tópas) - virhe josta nyt kärsitään

Viikonlopun viini

2007-08-26T19:44:00.000+02:00

Sommelier blogi palaa ruotuun Suomeen paluun ja kesä"loman" päätöksen myötä.

Viikko on ehditty kokeilla työntekoa ja tuttuun tapaan hieman oli tälläkin dieselillä käynnistysvaikeuksia...mutta kun vauhtiin päästään, niin seuraavaan kerran huilataan kunnolla vasta jouluna!

Aikamoisia seikkailuja ehti kertyä reilun kahden kuukauden työrupeamalla Ranskassa ja kun sitä ennen olin vielä viikon itäblokkimaissa heilumassa, oli kotiin ihan kiva palata. Kirjoituksia reissusta yritän väsätä jossain vaiheessa, mutta nyt mennään ensin viiniraportilla.

Viikonlopun viininä oli mielenkiintoinen tapaus Toscanasta:
Pli 2004, Candialle.
100% sangiovese Panzanosta.
Viinitilan omistaa suomalainen Jarkko Peränen yhdessä saksalaisen vaimonsa Josephin Cramerin kanssa. Tila on ollut heidän omistuksessaan reilut viisi vuotta ja jalat ovat pysyneet maassa osin loistavienkin arvioiden jälkeen (pääosin saksalaisessa lehdistössä).

Tapasin pariskunnan Helsingissä viime toukokuussa ja pääsin kyselemään heidän periaatteistaan viljelyyn ja terroiriin. Terroirin puutteeseen ei homman pitäisi kaatua, sillä talo sijaitsee Conca d'Oron laaksossa, joka on yksi tunnetuimmista ja parhaimmista alueista Chianti Classicossa. Tarhat sijaitsevan n. 330 metrin korkeudella ja maaperä on kahden lajin sekoitusta: tunnetumpana galestro(soramaata ja punaista savea) ja albarese (kova kalkkikivi). Työtä tehdään ennenkaikkea tarhoilla. Kestävä viljely on lähes luonnonmukaista ja osa periaatteista on biodynaamisten oppien mukaisia (esim. palkokasvien istuttaminen rivien väliin).

Talo tekee kolmea viiniä: tärkeimpänä tietenkin chianti classico (90%sangiovese,10%merlot). Rosso Toscano Ciclope:a (45%sangiovese,45%merlot,10%syrah) ja Pli -viiniä(IGT). Pli on 100% sangiovese ja se kypsyy 12kk ranskalaisessa tammessa (ilmesesti yli 50% uutta), sitä tehdään vain parhaimpina vuosina ja kyseinen 2004 on toinen vuosikerta viinistä.

Viini on tällä hetkellä aika jumissa ja vaatii aikaa ainakin 2-3 vuotta avautuakseen. Tammi hallitsee (ainakin viinimestarin nirppanokka ei-tammi nenää) viinin tuoksua, mutta kaunis hedelmä ja puhdas mineraalisuus melko pitkällä jälkimaulla antaa vinkkejä hyvästä tulevaisuudesta. Kun hedelmä on näin kaunis ja viinistä löytyy puhdas ta mineraalisuutta ei tammea tarvitsisi käyttää näin avokätisesti. Mutta hyvällä tiellä Candiallella ollaan kuitenkin ja erityisesti ihastuin mainioon Ciclope -viiniin monikäyttöisyyden takia.

Viinejä Suomessa edustaa Wine Temple.

p.s. vitsailin kavereiden kanssa siitä, mikä oli ensimmäinen viini minkä korkkaan ensimmäiseksi kotiin palattuani - tällä kertaa riesling tuli vasta toisena ja kärkeen avasin Volnay Mitans 2001, De Montillelta! (eli tilalta millä olin kesän töissä) Jos pitää burgundereista, niin ei sille voi mitään...

Bordeaux osa 1

2007-07-22T11:21:00.000+02:00

Viinimestari on elossa! Langattoman nettiyhteyden löytäminen St Emilion:ista on työn ja tuskan takana, eikä omat atk-taidot riitä Orange wifi -boksin koodaamiseen...

Kunhan pääsen pysyvän yhteyteen kiinni, pitkää raporttia seuraa seikkailuista.

Huomenna matka jatkuu Burgundia kohti ja uusia haasteita; Domaine de Montille & Château de Puligny-Montrachet.

Nyt menen jatkamaan Ch Ausone 1989:n lipittelyä. Magnumista tottakai.

Manipulaatio

2007-07-09T08:36:00.001+02:00

Viininviljely (=valmistus) ei aina onnistu ilman lisäaineita...

Matkoilla

2007-07-09T07:57:00.000+02:00

Kävin erään toisen sekopäisen sommelierin kanssa tutustumassa viininVALMISTUKSEEN Bulgariassa ja Romaniassa. Mielenkiintoista...

Jälkipolville ei hirveästi jää kerrottavaa itse viineistä, mutta hemmetin hauskaa oli reissulla. Romaniassa tutuistuimme Dunarean alueeseen (Danuben varrella Serbian vieressä) ja Bulgariassa nousevaan viinialueeseen Svilengrad:iin (aivan Kreikan ja Turkin rajalla). Myös säät suosivat - kuumimmillaan oli 41 lämmintä ja kylmimmillään n. 29.

Erittäin nopea ja tiivistetty yhteenveto maiden (viinillisistä) eroista: Bulgaria on maista selvästi edistyneempi ja filosofia on enemmän uuden maailman viinintekotapoihin kallellaan (haa! ei maata ilman Michel Rollandia!). Romaniassa luotetaan enemmän perinteikkäihin valmistustapoihin ja varietal -viineihin.

Pidempää raporttia ei näillä näkymin ole tulossa matkasta, koska ehdin olla kotona ruhtinaalliset 14 tuntia. Lähden nyt pidemmäksi aikaa Ranskaan hommiin. Ensin kohteena on St. Emilion, Bordeaux ja Château Troplong-Mondot, jossa ehdin parin viikon aikana mm. pullottaa 2005 -vuosikerran. Sieltä matka jatkuu Volnayn kylään Bourgogneeen Domaine de Montille:lle. Suomeen tulen takaisin elokuun lopulla.

p.s. tiesittekö, että Sofian kupeesta nousee komea Vitousha -vuori. Itse jaksoin nauraa ainakin 5 päivää sille (nytkin naurattaa). Anteeksi. Olen lapsellinen.

Kotiinpaluujuoma

2007-06-20T21:31:00.001+02:00

Onko olemassa muita vaihtoehtoja kuin riesling?

Bordeaux Vinexpo

2007-06-20T20:51:00.001+02:00

No nyt on koettu sitten maailman suurin viinimessu. Viinimestari kävi ihmettelemässä miten viinillä OIKEASTI tehdään bisnestä. Muutaman burgundipullon pyörittäminen on aika pientä näpräystä kun viiniä tehdään - paino sanalla tehdään. Romanttisuus on välillä hommasta kaukana, mutta kaikin puolin mainio messu näin sommelierillekin - ainakin on tämän vuoden hanhenmaksa kiintiö aika lähellä täyttymistään ; ).

Viinimestarin huiput matkalta:
-Mas de Daumas Gassac - mahtavaa maistaa taas etelä-Ranskan eleganteimman viinitilan uusimmat vuosikerrat (ja hyvä sarja vanhempia tiskin alta) Gael:in (Guibert) kanssa
-Brocard - järjetön tason nosto uuden viinintekijän (Patrick Piuze-loistava heebo!) myötä ja pikku hiljaa tapahtuva biodynaamiseen viljelyyn siirtyminen. Samantien TOP3 Chablis -tuottajien joukkoon! (Muut 2: Raveneau ja Févre).
-Ragnaud-Sabourin - herranjestas! Ei vaan voi muuta tehdä, kuin ihmetellä kahden rautaisen rouvan järjettömän hienoja konjakkeja. Vinoblen Philippe Hakulinin kanssa pääsimme maistamaan kaikkein parhaimmat konjakit: Héritage Ragnaud, Le Paradis & Florilège. Varsinkin Héritagen maistaminen nousi sarjaan "unohtumattomat makukokemukset" tai "karvat pystyyn". Hiljennyn kunnioituksesta.

Lisää raporttia tulossa juhannuksen jälkeen...

De Montille

2007-06-20T20:38:00.000+02:00

Viinimestarin tuleva työnantaja Etienne de Montille käväisi Suomessa männä viikolla. Työkiireiden takia raporttia pukkaa juhannuksen jälkeen...

Viikonlopun viinit

2007-06-03T19:06:00.000+02:00

Kävin pitkästä aikaa vanhempieni luona Porvoossa nyt viikonloppuna. Oli nastaa laittaa taas hyvää, mutta yksinkertaista ruokaa ja tuhota muutamia hyviä viinejä kellarista.

Lauantaina oliiviöljy lohta uunissa ja uusia perunoita - keep it simple. Viininä biodynaamista mineraalisuutta Wachau:sta; Nikolaihof Steiner Hund 2003 Riesling Réserve. Kuuman vuosikerta oli tottakai vähentänyt happoja mutta alkoholi oli pysynyt kurissa - 12%. Viini oli melko täyteläinen ja erittäin mineraalinen (ei mikään ihme - sillä terassilla olevat köynnökset ovat yli 50 vuotta vanhoja). Potentiaalia säilytykseen on vielä reilut 5-8 vuotta. Tämä oli tosin minun ainoa pulloni. Lohen kanssa erittäin hyvä yhdistelmä.

Sunnuntaille piti kokeilla jotain hauskaa: paisti lauantaina pannulla umpeen, 20 min 100 asteessa ja yön yli tiukkaan suolaiseen mausteliemeen kylmään - eli eräänlainen pastramiviritys. Vähän lämmintä peruna-kapris saldea ja parsavaahtoa.
Viininä vaihteeksi Bordeaux:ta: Château Troplong-Mondot 1999 (St Emilion).

Viini oli pakko tsekata, koska viinimestari matkaa heinäkuusta pariksi viikoksi hommiin tilalle. Tilan viinejä ei ole paljoa tullut maisteltua (1985&1990) ja tässäkin oli aivan aavistuksen pieni korkki; juotavissa, mutta korkki häiritsi kuitenkin. Viinitilassa viinimestaria häiritsee herra merlot:in läsnäolo tilalla; eli tila käyttää konsulttina edelleenkin Michel Rolland:ia (niille jotka eivät vielä ole oppineet halveksimaan kyseistä heeboa: katsokaa Mondovino -leffa, tai maistakaa jotain hänen tekemää viiniä!!! ;) ). Anyway, mainio tapa laittaa lihaa, kokeilkaa ihmeessä. Viinimestari jatkaa hommia tasaisen ahkeralla tahdilla ennenkuin häipyy viikoksi Vinexpoon.

Nebbiolo

2007-06-01T07:28:00.001+02:00

Tätä on biodynaaminen viininviljely! Kuvittele käveleväsi täällä paljain jaloin...elävää biodiversiteettiä - tällä tavalla luodaan pohja terroir -viinille. Rypäleenä tällä kokeilumielisellä palstalla on nebbiolo - ja paikkana on Deidesheim Pfalzissa!!!

Inventaario

2007-06-01T07:24:00.000+02:00

Ei loppujen lopuksi ole hirveän hauskaa hommaa...varsinkaan kun listaa syksyä varten p a l j o n uusia viinejä joilla on hyvin saman tyylinen nimi - riesling...

Still alive...

2007-05-27T19:41:00.000+02:00

Tiedetään. Blogin idea on kirjoittaa usein ja päivittäisistä tapahtumista, mutta suoraan sanoen ei ole viitsinyt. Anteeksi. Yritän ryhdistäytyä.

Saksan reissu oli mahtava ja innostus rieslingiin sai vain bensiiniä liekkeihin (tulos tsekattavissa Ilmattaren viinilistalla syksyllä!).

Tällä viikolla ehdin käydä Tukholmassa Moselin VDP -tuottajien riesling minimessuilla.
Parasta antia:
-Varmat: Egon Müller, Joh. Jos. Prüm, Fritz Haag (2006 Braunenberger Juffer Sonnenuhr Riesling BA: Jesus Christ!!!)
-Todella lupaavia: Geltz-Zilliken (mitkä hapot), Dr. H. Thanisch (uusi tuleminen), Reinhold Haardt
Hyvää - ok tavaraa löytyi tähän väliin runsaasti, mutta ei mitään mikä jäisi kunnolla mieleen.
-Sontaa: St. Urbans Hof, Schloss Saarstein, Von Hövel + muita (näistä kaikki "tarjosivat" korkkisia viinejä)

Tastingin jälkeen (hauskat satakunta rieslingiä maistaneena) oli vuorossa dinner: Paikkana F12 ja pöydässä allekirjoittaneen kanssa Joakim ja Niklas Fine Wine:ltä ja TADAA!!! Sommelierien Sommelier, 2007 maailmanmestari Andreas Larsson. Andreas oli silmin nähden väsynyt, mutta jaksoi rellestää kanssamme koko illan ajan. Hyvän seuran, 8 1/2 ruuan ja huippuviinien lisäksi, itselleni parasta antia oli lukuisat neuvot Andreakselta syksyn pm-kisoja varten.

Viinit tuotiin tottakai omat mukanamme:

Blanc de Blancs Brut NV, Diebolt-Vallois (F12 talon samppanja - kuinka tyylikästä!)

Dom Pérignon Brut Rosé 1995 (<-viinimestarin sponssaama - muikeassa kunnossa, mainio happorakenne, todella elegantti hedelmä - 2 pulloa kotikellarissa saa jatkaa uniaan pari kymmentä vuotta)
Château d'Yquem 1983 (0,75l - tottakai) - pirskatin hyvää - hanhenmaksalle ja passionkohokkaalle.
Meursault Perrieres 1999, Guy Roulot
Auxey-Duresses le Clous 1999 Domaine d'Auvenay
Pommard 1er Cru Rugiens 1988 en magnum
Ja lopuksi essojen kanssa todellinen helmi: Marc de Gevrey-Chambertin 1978, Claude Dugat
Ihan nasta ilta, tasting notes:ja ei huvittanut enää tehdä vaan tarkoitus oli vain pitää hauskaa (lentokoneessa seuraavana aamuna ei tosin hauskaa enää ollutkaan)

Samppanjan ystävät:

Nyt KlausK:ssa Happy Hour samppanjabaarissa (vastaanoton vieressä) ma-la 15.00-18.00 lasi eksoottisen hedelmäistä Brut Réserveä Jean Vesselleltä 6€ - myös pientä syötävää tarjolla.

Mysteeripalsta

2007-05-10T12:25:00.000+02:00

Oikea vastaus kisaan tulee hieman myöhässä, mutta lukuisista hyvistä arvauksista huolimatta ei oikeaa vastausta saanut kukaan oikein.

Kyseessä on pieni monopole -palsta grand cru -palstan sisällä (Les Clos), eli Clos des Hospices dans les Clos ja omistajana Louis Moreau. Tarhan koko on 0,49 ha ja vuosituotanto on n.2000 pulloa.

www.louismoreau.com

p.s. raporttia Saksan matkasta tulossa viikonloppuna

Matkakuumetta

2007-04-28T20:33:00.000+02:00

Viinimestari painuu sunnuntaina Saksaan ja erittäin ikävää on luvassa: Mainzer Weinbörse + haalarihommia Dr. Bürklin-Wolf:illa (lue juttu talosta). Kyseessä on Saksan viinitiedoituksen järjestämä jokavuotinen sommelierien kutsumatka johon viinimestari valittiin Suomen edustajaksi.

Mainzin viinimessut järjestetään kerran vuodessa ja ne pidetään vain ammattilaisille. Messuilla viimeisintä vuosikertaa on esittelemässä 160 VDP -viinituottajaa jokaiselta Saksan viinialueelta. Pääfocus on kuitenkin rieslingissä (voi harmi!). Messut kestävät kaksi päivää (sunnuntai-maanantai), jonka jälkeen ohjelma jatkuu kolmen päivän verran Rheinhessenin ja Pfalzin viinialueihin tutustumalla ja huipputila vierailuihin. Väliin ängetään tottakai lukuisia tastingejä ja tyypilliseen tapaan kosteita lounaita ja vielä kosteampia illallisia. Uskokaa pois, homma käy ihan työnteosta!

Keskiviikosta perjantaihin menen sitten pesemään tynnyreitä ja tutkimaan Mittelhaardtin maaperää Bürklin-Wolfille - Aivan törkeän siistiä!! Tällä hetkellä muutes Mainzissa on ikävät 26 astetta lämmintä - vetää mukavasti vertoja Helsingin wappukeleille. Muutenkin mahtavaa päästä wappua karkuun; ehkä vuoden surkeinta aikaa olla töissä ravintolassa. Viinimestarin surkeimmat työkokemuksetkin ovatkin juuri wapulta (Klippan 2004).

Yksi asia mikä pelottaa matkaa ajatellen, on järjetön vihlonta siitä kohtaa suuta missä vielä kaksi viikkoa sitten sijaitsi viisaudenhammas. Joka kerta, kun kylmä neste kohtaa tuon kolon alkaa järjetön hermoa raastava vihlonta. No, ei niissä tuoreissa riesling -viineissä ole onneksi paljoa hapokkuutta...not! Ettei vain kävisi kuten Olli Hokkaselle.

p.s. Wappuviini vinkkejä lupasin antaa, mutta lupaukset on tehty rikottavaksi ja alkoistakin parhaat tavarat lopussa. Eli en voi muuta todeta kuin, että juokaa sisällä samppanjaa ja ulkona hyvää crémantia.

Ai niin:
Julistetaan samalla pieni kilpailu mietittäväksi:

Tätä kirjoittaessani juon viiniä joka tulee kuvasta löytyvältä viinitarhalta. Vinkiksi kerrotaan, että kyseessä on Burgundin Monopole viini ja alueen ainoa sellainen. Mikä tarha on kyseessä ja kuka omistaa sen?

Oikeat vastaukset osoitteessen lauri.vainio(a)klauskhotel.com 6.5 mennessä. Ensimmäisenä oikean vastauksen kertoneelle luvassa lasit samppanjaa kahdelle KlausK:ssa.

Alkon erikoismyymälä

2007-04-23T06:06:00.000+02:00

Vaikka viinimestari ei alkoissa ei juurikaan käy, oli odotukset ihan korkealla alkon uuden viinimyymälän suhteen. Olihan monien viiniagenttien kanssa ollut paljon juttua valikoimasta hyvissä ajoissa ennen avausta.

Legendaarisen sommelierin Tuomo Laitisen suora raportointi matkapuhelimella avaamisesta kertoivat suuren yleisön innostuneesta vastaanotosta. Toki mielestäni on ihan perseestä, että yksi asiakas voi kantaa kaikki myymälään tulleet Pétrukset kotiinsa (jos vaan fyrkkaa löytyy) - eipä näkisi vastaavaa meinikiä missään monopolimaiden ulkopuolella.

Itse myymälä on ihan stylen näköinen, mutta "viinikellari" on aika naurettavan kokoinen - koirankoppi. Käykääpä vaikka katsomassa Systembolaget:in vastaavaa myymälää NK:ssa puhumattakaan mistään Lavinia:n viinimyymälöistä Euroopassa.

No entä se valikoima? Boring!!! Samaa huttua, mitä alkossa ollaan aina totuttu näkemään. Toki varmaan Bordeaux:n ystävät ovat innoissaan, mutta sieltäkin tulee vain kaikkein kalleimpia Cru Classé -viinejä. Ei puhettakaan jostain nousevista Côtes de Bourg:in ja Sainte-Foy:n viinitiloista - juuri nämä viinit ovat mielestäni mielenkiintoisempia ja myös kaupallisesti normaalille kuluttajalle (sekä ravintolakäytössä) järkevämpiä. Turha on edes puhua Bourgognesta; aivan järjettömiä viinejä. Normaalivalikoiman ulkupuolelta löytyy peräti 3 (!) viiniä Bourgognesta - hinnat 184€,328€, 384€. Huh huh! Missä ovat alue- ja kyläviinit? Missä mielenkiintoiset pienet tuottajat? Vastaukseksi ei kelpaa se, ettei niitä ole Suomessa saatavilla. Kyllä niitä on.

Saksalaiset rieslingit, Itävalta, Loire:n viinit, Beaujolais, viljelijä samppanjat, Provence, saksalaiset punaiset, Slovenia, Piemonte, Sveitsi, Oregon...listaa voi jatkaa loputtomiin. Järkyttävää ammattitaidon ja kunnianhimon puutetta. 15 vuotta sitten tämä olisi vielä ollut hyväksyttävää. Tästä viinimestari repesi: esimerkki lippulaiva myymälän huippuviinistä:Essence de Dourthe 2003 57,40€ - haloo!?!

Jos kerran lippulaivamyymälän viinejä ei tarvi löytyä (eikä niitä voi siirtää) muista myymälöistä, olisi mahdollista viinejä helppo hankkia muutama laatikko kerralla myymälään. Tähän toki tarvittaisiin ammattitaitoa ja sitä ei alkon ostajilla löydy. Kuka tahansa osaa ostaa kalliita, jo-tunnettuja viinejä, mutta pätevä ammattilainen osaisi etsiä mielenkiintoisia ja up-and-coming viinejä ympäri maailmaa.

Voi suomalaista(=helsinkiläistä) viinifriikki parkaa; katse täytyy suunnata Ruotsin ja Norjan monopolien erikoismyymälöihin tai Viron huippu boutique viinimyymälöihin...

Lauantai

2007-04-22T19:52:00.000+02:00

Lauantaina tuli pitkästä aikaa taas nautittua hyviä viinejä. Vanha työkaveri Vesa (G.W.Sundmans) tuli kylään ja tarkoitus oli laittaa hyvää ruokaa ja nauttia vielä parempia viinejä. Illan onnistumista ei yhtään haitannut Lontoon hegemonia ottelu Tottenham-Arsenal tv:stä (Tottenham prkl tasoitti ihan viimeisillä sekunneilla).

Aperitiivina oli pisco sour. Ihastuin tähän drinkkiin viime vuoden Chilen matkalla. Helppo tehdä ja toimii varsinkin kuumalla kesä säällä. Ihan "aitoa" drinkkiä ei täällä pysty tekemään, koska Suomesta ei saa pica -sitruunoita(eikä myöskään piscoa:kaan).

Pisco Sour
4cl Piscoa
4cl limemehua
1rkl tomusokeria
yksi valkuainen
angosturaa

Sheikkaa jäiden kanssa raivoisasti ja streinaa mataliin kuohuviinilaseihin. Päälle tulee 3 tippaa angosturaa.

Viinit oli juuri sieltä mistä parhaat viinit tulevat - Bourgognesta. Kummatkin burgunderit oli samalta tuottajalta - Deux Montille:lta. Tälle tilalle, De Montille:lle ja Château de Puligny-Montrachet:ille olisi viinimestari lähdössä töihin heinä-elokuuksi (kaikki tilat ovat nykyään siis De Montille:n perheen omistuksessa). Deux Montille on Hubert de Montillen tyttären ja pojan yhteinen viinitila (negociant). Filosofiana on mahdollisimman vähäinen vaikuttaminen viiniin sen jälkeen, kun rypäleet on poimittu. Viljelymenetelmät ovat luomun ja biodynaamisuuden väliltä.

Meursault 1er Cru Charmes 2004, Deux Montille
Vaikka dekantoin viinin kaksi tuntia ennen aloitusta, oli se aika tiukasti kiinni koko illan. Hieno potentiaali. Ei tasting notes:eja. Toimi kuin unelma uunissa haudutetun siideri kanan (ei broilerin) kanssa (aloitettiin vihreällä salaatilla).

Corton Renardes Grand Cru 2004, Deux Montille
Tämä meni ihan nautiskelu viininä ja juustojen kanssa (ihan basic vuohenjuusto tilsit - en koskaan jaksa käydä Lentävässä lehmässä lauantaina, ihan liikaa populaa) Viini oli aivan killeri kamaa!!! Törkeän hieno mineraalisuus ja mainio hedelmä. Ei tasting notes:eja.

Riesling Trockenbeerenauslese 1992, Krug'scher Hof, Rheinhessen
Aprikoosi/luumu tarte-tatin osoittautui aika täydelliseksi yhdistelmäksi. Viinissä oli vielä runsaasti hapokkuutta ja sokeria arviolta n.300 g/l. Aivan hengissä vielä, eikä mikään kiire olisi ollut avata - harmi, tätä oli vain yksi pullo (isä hankkinut joskus aikoinaan Saksasta). Viinitilasta on hirveän vähän tietoa kirjoissa ja netissä. Positiivinen kokemus. Ei tasting notes:eja

Ennen kuin lähdettiin baanalle, piti tietenkin katsella Mondovinoa (taas) ja lipitellä Ragnaud-Sabourin 1988:a. Ja matkahan jatkui Foxy:yn...

Viinimestari Viini -lehdessä

2007-04-18T01:40:00.000+02:00

Uudesta 2/07 Viini -lehdessä löytyy hauska juttu viinimestarista. Hieman kisaillaan sienen kanssa tuijotuskisaa ja kertoilen hieman omasta suosikkiaineksesta (eli juuri sienestä). Käykää tsekkaamassa lehti!

p.s. pahoittelut lukijoille viimeaikojen hiljaisesta päivitystahdista blogiin - hieman työkiireitä pukannut. Uutta juttua kuitenkin tulossa ja hyvissä ajoin yritän saada vähän vappuvinkkejä, ennenkuin kaikki hyvät juomat on alkosta loppuneet...

Pääsiäisvinkkejä

2007-04-04T11:04:00.000+02:00

Viinimestari jatkaa seikkailujaan julkisuuden kiemuroissa: torstai aamuna aloitetaan aivan järkyttävään aikaan 6.45 Huomenta Suomi -ohjelmassa MTV3:lla ja samaan aikaan postiluukusta tipahtaa uunituore Hesari, missä viinimestari seikkailee ruokatorstain uudessa ruoka/viini -juttusarjassa yhdessä Jouko Mykkäsen kanssa. No kunhan pysyy poissa 7 päivää -lehdestä...

Muutama juomavinkki pääsiäistä varten (samat viinit esillä tv:ssä):

Domaine Sainte Claire St. Bris Sauvignon 2005, Jean-Marc Brocard, Ranska 9,98€
Poikkeus Burgundista, sillä sauvignon blancia viljellään maakunnassa vain St.Bris'ssä (AOC myönnettiin 2002). Moderniin tyylin tehty rapsakka viini luotettavalta Chablis -tuottajalta. Todella raikas ja mainio äyriäisviini tähän hintaluokkaan, oikein kovaa nuuhkimalla löytää hieman terroiriakin. Kierrekorkilla.

Reserve du Couvent 2005, Ksara, Libanon 8,98€
Mielestäni tämä viini on enemmän lähellä eurooppalaista kuin uuden maailman tyyliä. Robusti ja hieman rustiikkinen lammasviini kriisialueelta. Cabernet Sauvignon, Syrah ja Cinsault tuovat potkua, mutta viini on kuitenkin sivistynyt eikä kosiskele liialla hedelmäisyydellä. Tunge karitsa (kotimainen tietysti!) täyteen maidossa hetken keitettyjä valkosipuleita ja timjamia sekä rosmariinia ja kypsennä kiertoilmalla uunissa h i t a a s t i 80 asteessa (sisälämpötila 59). Ksara saa istua odottamassa kiltisti karahvissa ainakin kolme tuntia.

Château des Anneraux 2003, Ranska 17,62€
Jos haluat panostaa hieman enemmän viiniin näin juhlan kynnyksellä, niin klassinen Bordeaux toimii niin täydellisesti karitsan/lampaan kanssa. Superkuuman vuosikerran edustaja on säilyttänyt hapot mielyttävällä tavalla ja hedelmäisyyskin on optimaalisella tasolla ja alkoholi samoin (12,5). Tämä viini ei ole koskaan pettänyt minua ja omaa mainion hinta/laatu suhteen hieman epäsuosiossa olevalta alueelta. Ollut muutes alkon valikoimasta vuodesta 1999.

Nes Passito di Pantelleria, Duca di Castelmonte, Italia 11,49€ 0,375
Vuosikerraton jälkiruokaviini tuliperäiseltä Pantellerian saarelta on Paŝha -viinini. Raikas hapokkuus ja riittävä makeus auttaa yhteiselossa pääsiäisen kaloripommin kanssa. Äidin tekemä Paŝha on ihan törkeän hyvää ja tarpeaksi viilennettynä tämä viini saa koko setin laulamaan. Kuivatuista Moscato -rypäleistä.

p.s. Suositusjuoma mämmille on kerma.

Demo et Jadot

2007-04-03T11:43:00.000+02:00

Kävin viime viikolla syömässä Demossa pitkästä aikaa. Seura oli tuttuun tapaan hyvää: Sebastien Periaux ja Petri Pellinen (Vinexel), Nicolas Deve (Louis Jadot) ja Samuil Angelov (Kämp) + allekirjoittanut. Pöydässä oli siis aikamoinen määrä viinitietoutta, olihan rivissä kolme Suomen mestari sommelieriä (ce moi, Samuil&Petri)...

Henkeä olin nostattanut Petrin kanssa muutamassa lähikuppilassa joten tarkoitus oli todella nauttia hyvästä ruuasta ja viineistä. Tämän takia ei perusteellisia kommentteja viineistä eikä ruuista.

Aperitiiviksi nautimme Schloss Gobelsburgin rapsakan mineraalista Grüner Veltliner Lamm:ia 2005.

Menu oli seuraavanlainen:

*Vihreällä teellä ja fenkolilla maustettua tonnikalaa, katkarapu-appelsiinivinaigrettiä ja soijamajoneesia

*Valkoinen papukeitto, friteerattu scampinpyrstö, paahdettua paprikaa ja chorizoa

*Paistettua vasikanpaistia- ja kateenkorvaa, perunasoufflé ja tumma rakuunakastike

*Juustoja: Tomme de Savoie, Abondance, Fourme d'Ambert ja Vacherin du Mont d'Or

*Sitrusparfait, verigreippisorbet, haudutettua raparperia, sitrussabayon ja lakritsicréme.

Viinit:

Chablis 1er Cru Vaillons 2005
Macon-Villages "Grange Magnien" 2005

Mercurey 1er Cru "Clos Fortoul" 2005
Nuits-Saint-Georges 1er Cru "Les Damodes" 1999
Chambolle-Musigny 1er Cru "Les Baudes" Domaine Gagey 2004

Muscat de Rivesaltes 2003 Château de Calce, Abbe Rous

Hauskaa oli ja varsin maistuva illallinen. Kaksi ensimmäistä ruokalajia eivät vakuuttaneet, mutta pääruoka oli aivan killeri kamaa - todella onnistunut annos. Juustot olivat optimaalisessa kypsyydessä (paitsi Fourme d'Ambert - josta en ole muutenkaan ikinä pitänyt). Jälkkäri oli ok - hieman liikaa makuja, raparperi oli kaikessa yksinkertaisuudessaan aivan täydellistä.

Muutama sana Louis Jadot'ista: Viinimestari ei koskaan hirveästi innostu suurista viinitaloista; eikä varsinkaan negocianteista, mutta Jadot tekee poikkeuksen. Vuosituotanto on nykyään vähän yli 6 miljoonaa pulloa ja eri viinejä tehdään yli 200!!! Omistuksessa 105ha tarhoja ja tuotanto on jaettu neljään eri taloon: Domaine Louis Jadot (tähän kuuluu myös Château des Jacques Beaujolais'ssa), Domaine Gagey, Domaine des Héritiers Louis Jadot & Domaine de Duc de Magenta.

Jadot'in viineistä minua henkilökohtaisesti miellyttävät eniten "alemman" luokituksen viinit ja kyläviinit. Toki Grand Cru't ovat hienoja, mutta niistä puuttuu monesti hieman hienostuneisuutta ja terroiria. Monet edullisista viineistä ovat todella loistavia hinta/laatusuhteeltaan ja ovat moderneja burgundereita. Niistä löytyy myös luonnetta ja maaperää.

Ehdottomasti täytyy myös mainita Château des Jacques ja gamay -rypäle. Beaujolais on NIIN aliarvostettu ja se on sääli. Toki sieltä tulee paljon kuraa ja täyttä roskaa (ennen kaikkea Duboeuf ja Bouchard Pére & Fils) ja alue kärsii valtavasti Nouveau'sta. No toisaalta hyvä puoli on siinä, että loistavia viinejä saa varsin edulliseen hintaan Suomesta(kunpa täällä olisi saatavilla Marcel Lapierre'n tai Janin'in cru-viinejä) . Varsinkin Ch des Jacques:in tarhaviinit ovat käsittämättömän hienoja ja edullisia (alkaen n.16€). Ne ovat todella helposti yhdistettävissä erilaisiin ruokiin monikäyttöisyytensä ansiosta ja ovat varsin hyviä viinejä ravintolakäytössä. Loistava yhdistelmä on minulla jäänyt mieleen: pippuripaahdettua karitsankaretta (Bovikista) ja sitruunarisottoa tummalla rosmariinikastikkeella; viininä Château des Jacques "La Roche" 2002 - c'est merveilleux!

Viikonlopun juoma

2007-03-25T19:43:00.001+02:00

Viinimestari maksaa tällä hetkellä kovaa hintaa liian aikaisesta siirtymisestä keväisiin vaatteisiin. Viikonlopun rentoutumishetki kotikonnuilla Porvoossa oli pelkkää kärsimystä flunssan kourissa.

Pitkään haudutetun hirvipadan kumppaniksi nopeasti dekantoitu Château Poujeaux 1996 ei pystynyt reippaalla bouquet:llaan avaamaan tukkeutuneita nenäonteloita ja se päätyikin lopulta vanhempien sunnuntai-illan viiniksi.

Château Poujeaux:ia pidetään Moulis:in alueen kiintotähtenä yhdessä Château Chasse-Spleen:in (mainio nimi: kauas murheet!) kanssa. Talo ei ole viinimestarille mitenkään lähellä sydäntä; 1996 on maistettu 3 kertaa ja 1990 kerran, pisteiden liikkuen 86-90 tienoilla. 1996 oli tietty mainio vuosi myös Moulis:in alueella ja aika tiivis tuoksu viinissä olikin, se oli täysin hengissä ja mielenpantavaa oli yllättävän tiukka happorakenne. Eli sinä, joka omistat laatikollisen kyseistä vuosikertaa – no hätä, kestää vielä viitisenkin vuotta.

Eli viikonlopun juomaksi ei päätynytkään viini, vaan rommitoti. Rommi tuli neitsytsaarilta, hunaja valikoidusti Ey:n sisä- ja ulkopuolilta, vesi kraanasta ja limet alepasta. Tieteellisestä tehosta flunssan poistamiseen ei ole näyttöä, mutta hyvää se on ja jos siihen kovasti uskoo, niin miksei se saisi pöpöjä karkuun?

Ensi viikolla jatketaan rypälepohjaisten tuotteiden parissa jos vain kunto sen sallii...

Vuoden tilaviinikilpailu

2007-03-22T10:32:00.000+01:00

Viinimestari kävi herra keittiöpäällikkö Maulavirran kanssa tuomaroimassa vuoden tilaviinikisaa Lepaalla.

Kunnia päästä tuomaristoon oli viinimestarille ensimmäinen laatuaan, viime vuonna olin tosin mukana tarkkailujäsenenä.

Iloista oli huomata tasainen laadun nousu kautta linjan, varsinkin kuivat valkoiset olivat selkeästi nostaneet tasoa. Myös viininvalmistusmenetelmät ovat kehittyneet ja oli mukana useampi tammitynnyreissä kypsytetty viini. Viinimestari huomion herätti myös viime vuonna ylivoimaisen Rönnvikin viinitilan surkea menestys tänä vuonna.

Kuvassa vuoden paras kotimainen tilaviini:
Pihamaan Jannen pieteetillä tekemä Pihamaan Jalovadelma Kalkkisista. Myös viinimestarin oma suosikki ja kyseinen tuote onkin pitkään ollut saatavilta ravintola Ilmattaren valikoimista.

Viikonlopun pullo

2007-03-18T15:07:00.000+01:00

Jacquesson Grand Vin Signature Rosé Extra Brut 1995

Ja samppanja se jatkaa virtaamistaan viikonlopun osalta...

Viinimestarin yhdeltä suosikkitalolta Jacquesson:ilta tulee tämän kertainen viikonloppu pullo.

Rypäleiden alkuperä Chardonnay 30% Avize & 15% Chouilly, Pinot Noir 25% Sillery & 30% Aÿ. Assemblageen käytetyn punaviinin rypäleet tulivat Dizy:stä.

1995 oli haastava vuosi Champagnessa. Keväällä oli hallaa ja alkukesän aikana satoi paljon. Kesä-heinäkuun aikana sää oli optimaalinen, mutta loppukesästä sateet tekivät paluun. Rypäleet poimittiin syyskuun 21.-26. päivän välillä. Talon tapaan rypäleet saivat käydä vanhoissa isoissa tammitynnyreissä. Viini saatiin kirkastettua luonnollisesti kylmän talvisään ansiosta. Dosage oli talolle tyypilliseen tapaan erittäin pieni : 3,7g/l. Assemblageen käytettiin 8% punaviiniä.

Tämän kertainen yksilö osoittautui oksidoituneeksi ja ei kovinkaan nautittavaksi. Korkki oli päässyt hieman vuotamaan ja viinin värikin oli melkoisen rusehtavaan päin. Tuoksu oksidoitunut.

Harmi, kyseistä viiniä ei enää tehdä (ainakaan kyseisellä nimellä). Nykyään Jacquesson:in vuosikerralinen rosé kulkee nimellä Jacquesson Rosé (1996 - viimeisin vuosikerta).

Ei arvioitu.

Jacquessonia Suomessa edustaa Suomen ykkösviinitukku Vindirekt.

Suomenmestarin viikonloppu

2007-03-18T13:49:00.000+01:00

Viikonloppu on ollut aika hulabaloota viinimestarille: Perjantaina tuli voitto kotiin Sommelier -kisoissa viiniexpossa. Skaba meni kaiken puolin hyvin (ainakin omasta mielestä ja myös treenari Jonaksen ja Fine Winen Niclaksen kommenttien mukaan). Alkukarsinta oli helppoa kauraa; kummatkin sokkoviinit meni 95% nappiin ja samoin dekantointi. Kirjallinen osuus oli tuttua huttua, eli aivan järjettömän vaikeita kysymyksiä.

Finaali oli tänä vuonna uudella konseptilla ja täytyy antaa täydet pinnat Joonas Vainiolle (Vindirekt), joka oli skabat järkännyt suurella vaivalla. Finaali oli kuin hyvä ilta duunissa: draivi vaan päälle ja go with the flow-tosi hyvä fiilis! Kovaa haastetta tuli kahdelta finaalin daamilta, mutta niin mainio suoritus tuli tehtyä, että voitto saatiin kotiin KlausK:hon.

(Finaalissa oli kolme asiakaspöytää joissa tehtävät oli: 1. Viinin deksaus 2. Samppanja sapelointi [<-nastaa!] 3. Sikarin suosittelu ja alkoholittoman cocktailin valmistus [viinimestarin vaikein rasti]). No, Suomen mestaruutta täytyy juhlia isolla kädellä ja täytyy myöntää, että samppanja ja hyvä viini on virrannut vuolaasti koko viikonlopun. Kotikonnun kautta KlausK:sta on päämaja ollut Foxy Winehousessa ja karahvit olleet kovilla. Selosse, Dugat-Py, Vesselle, Richeaume, Trevallon, Camille Giroud, André Clouet....hyvää kamaa - muy bueno!

Lauantain juhlimiseen mahtui myös törkeä kuokkiminen Demon tähtibileisiin. Iso käsi Paulille hostaamisesta. Viinimestarin valtavat onnittelut heeboille tähden johdosta - olen kateellinen ja kylään ollaan tulossa!

Lopuksi täytyy antaa äärettömän isot kiitokset kahdelle koijarille: Suomen samppanja-asiantuntija nro 1 Tuomo Laitiselle (ravintola Carelia) sekä home-boy, kuningas-sommelier Jonas Sahlbergille (KlausK). Ilman teitä en olisi mestaruutta voittanut - viinimestari kiittää!

Meilleur Sommelier de Finlande!!!

2007-03-17T18:57:00.000+01:00

Tottahan se on! Viinimestari valittiin vuoden 2007 sommelieriksi. Juhlahumu jatkuu vielä viikonlopun, mutta lupaan päivittää tunnelmia ja kuvia kilpailusta heti alkuviikosta.

Keskustelua terroirista ja sen merkityksestä viinin ja ruuan yhdistämisessä

2007-03-05T10:16:00.000+01:00

Käykää katsomassa erittäin mielenkiintoista keskustelua otsikon aiheesta. Erittäin pätevä ruotsalainen sommelier Joakim Karlsson (nykyään töissä Fine Wine Finlandilla) on äärimmäisen samoilla linjoilla viinimestarin kanssa terroirin merkityksestä ja biodynaamisen viljelyn eduista. Kaksiosaisessa artikkelissa käydään hyvin perusteellisesti ja helposti ymmärrettävästi asiaa lävitse.

Osa 1

Osa 2

Viikonlopun pullo

2007-03-04T19:29:00.000+01:00

Mills Reef Elspeth Syrah 2002
Gimblet Gravels - Hawkes Bay - New Zealand

Järisyttävä alkoholi, on ensimmäinen asia, joka tässä viinissä pistää silmään: 15.5%! Olemme lähellä amarone -lukemia, mutta sokeria ei löydy yhtään tasapainottamassa verrokki viinin tapaan.

Mills Reef on varsin nuori viinitalo -se on perustettu vasta 1989. Se sijaitsee Taurangassa, Hawkes Bay'ssa. Talon omistaa Prestonin perhe joka myös perusti sen.

Gimblett Gravels'in aluetta Hawkes Bay'ssa pidetään yhtenä Uuden-Seelannin laadukkaimpana ja lupaavimpana viinialueena. Maaperä on pitkälti samaltyylistä soramaata kuin Graves'issa Bordeaux'issa. Mills Reef omistaa alueella Mere Road -nimisen viinitarhan. Muita tarhoja talolla on yhteensä 26!

Tuottaja on hyvin arvostettu ja on voittanut lukuisia palkintoja koti- että ulkomailla.

Elspeth on Mills Reef'in paras ja laadukkain viinisarja. Kaikki rypäleet on poimittu käsin. Viinejä tehdään vain parhaimpina satovuosina. Esim. syrah jäi tekemättä vuonna 2003.

Viini dekantoitu tunti aikaisemmin.

Viinimestari pelästyy aina, kun vastaan tulee viinejä josta ei näe läpi - ei edes valoa vasten. Todella tumman musta, reunat tietenkin hyvin kirkkaan punaiset.

Nenä on todella intensiivinen ja salaperäisen hedelmäinen. Kituvan nuotion savua pullollaan, tummia mustia marjoja ja raa'an riistan tuoksua. Hieman klassisesti tulvahtelevaa mustapippuria, myös laakerinlehteä.

Maku räjähtää suussa. Viini ei loppujen lopuksi ole järisyttävän suuri vaan on yllättävän hyvin balanssissa. Toki huima alkoholipitoisuus tuntuu - varsinkin jälkimaussa. Lihalientä ja rosmariinia. Suureksi yllätykseksi viini on tasapainoinen ja pienellä mielikuvituksella siitä voi löytää yhtäläisyyksiä Côte-Rôtie'en. Maaperää löytyy viinimestarin ilahdukseksi myös tästä uuden maailman viinistä. Pitkä jälkimaku.

Viini on täysin nautittavissa jo nyt, mutta paranee varmasti 1-3 vuotta. Hedelmää riittää kyllä.

Ruokayhdistelmiä aika vaikea keksiä, itse en tätä asiakkaalle suosittelisi ruuan kanssa (en edes listaisi tällaista viiniä ravintolaan). Toki on äijäporukoita, jotka kuolaisivat tällaisen viinin perään minkä tahansa medium läskipalan kanssa. Kyse onkin mielipide-eroista; kumpi täydentää toista ruoka viiniä vai toisin päin. No, ehkä tästä enemmän myöhemmin... Kesällä grillatessa tätä voisi puoli pulloa ilolla tuhota.

Ilman riemunkiljahduksia, ihan ok 87 pinnaa.

Viini on hankittu Siljalta muutama vuosi sitten. Hintaa n.25€

Suomessa taloa edustaa Vinexel.

http://www.millsreef.co.nz

Takaisin hommiin...

2007-02-25T21:54:00.000+01:00

No niin, hiihtolomat on vietetty ja viinimestarikin on kyllästynyt lorvimiseen. Tuo ulkoiluviikko on tyypillisesti hiljaista aikaa stadin ravintoloissa ja niin taisi olla tänäkin talvena. Mutta nyt kaikki nauttimaan maukkaista herkuista mestari Markuksen johdolla!

Ennenkaikkea kannattaa tulla kokeilemaan hieman erilaisia makuja
Menu Japponian myötä. Luvassa keyvyitä ja herkkiä makuja meidän omalla Helsinki/Muonio/Tokio teemalla. Eksoottisiakin makuja komppaavat mitä erikoisimmat juomayhdistelmät läheltä ja kaukaa. Kun viinimestari päästää luovuuden valloilleen, ei juomapaketista löydy espanjalaisia brandeja tai australialaisia tehdasviinejä vaan ainutlaatuisia pientuottajia ympäri maailmaa.

Tule tsekkaamaan!

Weingut Dr. Bürklin-Wolf

2007-02-21T12:46:00.000+01:00

Kävimme Jonaksen kanssa (2. KlausK:n sommelier) kanssa ravintola Careliassa testaamassa tämän mainioin tuottajan viinejä 19.2 maanantaina lounasaikaan. Tilaisuuden järjesti Fine Wine Finland ja tastingin veti B-W:n mainio Tom Benns.

Bürklin-Wolf:ia voidaan pitää yhtenä Pfalzin alueen ja ennenkaikkea Mittelhaardtin parhaimpana tuottajana. Pfalzin alueella (Saksan toiseksi suurin viinialue) viinitilat ovat maan keskitasoa suurempia; niin myös B-W:llä: Viiniä kasvaa yli 80 hehtaarin alueella. Talon historia ulottautuu aina vuoteen 1597. B-W:ia on kautta historian arvostettu korkealle, mutta 1900-luku oli surkeaa aikaa talolle - pahimmillaan portfolioon kuului yli 140 viiniä!!! Tilanne muuttuin 1990-luvun alussa kun viinitilan johtoon tuli nykyinen omistaja Bettina Bürklin-von Guradze.

Konsultiksi palkattiin maineikas Bernhard Breuer Rheingausta ja Bürklin-Wolf:in viinien laatu alkoi nousta sen ansaitsemalle tasolle. Vuonna 2000 tilan omistajan mies Christian von Guradze innostui luomuviljelystä ja kokeiluja alettiin tehdä muutamilla viinipalstoilla. Apuun saatiin yksi Alsacen kulttiluomuhörhöistä; Marc Kreydenweiss. 2005 koko tila (83ha) siirtyi täysin biodynaamiseen viljelyyn - tilalla tehdään omat kompostit ja Maria Thun:in kuunkierto kalenteria seurataan hyvin tarkasti. Osa tarhoista kynnetään hevosella. Tällä hetkellä biodynaamis konsulttina toimii Monty Waldin. B-W kuuluu myös Ranskan Biodyvin -järjestöön; ainoana ei-ranskalaisena viinitilana!

Bürklin-Wolf:in viinin valmistus periaatteet ovat lähellä viinimestarin sydäntä: Terroir, terroir, terroir ja sitten kaikki muut. 1995 B-W:lla ruvettiin tutkimaan vanhoja karttoja ja lakeja (Royal Bavarian Land Taxation & Classification 1828) sekä maaperiä eri tarhoilla. Tuloksena oli samankaltainen laatuluokitusmalli kuin esim. Burgundissa on käytössä. Vain makeat viinit luokitellaan makeusasteen mukaan, G.C. ja P.C. viineissä tätä ei mainita, koska niiden pitää olla kuivia. B-W:in omaa laatuluokitusjärjestelmää ei pidä sekoittaa Großes Gewächs tai Erste Gewächs -luokituksiin.

Kaikki rypäleet poimitaan käsin (osilla tarhoilla voi jyrkkyys olla jopa 60%!!!), tilalla rypäleille tehdään toinen valikointi, alkoholia tulee olla vähintään 12,5% (G.C. & P.C.). Jäännössokerin ja kokonais happopitoisuuden suhde on lähes aina 1:1. Lämpökontrolloitu käyminen vanhoissa isoissa tammitynnyreissä (G.C.) tai teräksessä (osa P.C.). Numeroidut pullot.

Riesling -tarhat luokitellaan neljään kategoriaan:

1.G.C. Apellations ∼ Grand Cru 11,35ha
Forst: Kirchenstück, Jesuitengarten, Ungeheuer, Pechstein
Deidesheim: Hohenmorgen, Kalkofen
Ruppertsberg: Gaisböhl, Reiterpfad

2.P.C. Apellations ∼ 1er Cru 17,28ha
Deidesheim: Langenmorgen
Wachenheim: Gerümpel, Rechbächel, Böhlig, Altenburg, Goldbächel
Ruppertsberg: Hoheburg

3."Cru Villages" ∼ Kyläviinit

4.Régional ∼ Laajemman alueen viinit

Bürklin-Wolf:in monopol -palstat: Wachenheimer Rechbächel 2ha, Gaisböhl 5,7ha (molemmat Ruppertsbergissä).

Viljellyistä rypäleistä on riesling odotetusti tärkein. Punaisten rypäleiden istuttamisessa tila on Saksan pioneereja: kokeita on tehty Pinot Noirin lisäksi Cabernet Sauvignonilla, Cabernet Francilla, Sangiovesella, Tempranillo, Grenachella, Syrahilla ja Tempranillolla...ainakin viinimestari odottaa näistä tehtyjen viinien valmiita vuosikertoja innolla!

Tastingissa maistetut viinit:

1. Wachenheimer Riesling Trocken 2006
2 viikkoa pullotuksesta. Tuoksu hieman hiivainen ja kevyen hunajainen. Sitrusmaisessa maussa keyvyesti ananasta. 2006 oli viheliään sään ansoiosta 2000 -luvun vaikein. 82

2. Wachenheimer Gerümpel P.C. Riesling Trocken 2005
2005 oli tunnetusti loistava vuosikerta Saksassa - myös Pfalzissa. Sitrusmaista parfyymia, kylmiä kiviä ja reilusti mineraalisuutta (kylmiä kiviä). Maussa kypsää punaista omenaa, miellyttävä hapokkuus ja korkea alkoholipitoisuus (13%) hyvässä balanssissa. 85

3. Wachenheimer Böhlig P.C. Riesling Trocken 2005
Valkopippuria ja mineraalisuutta (Böhlig=hiekkakiveä). Maussa todella pirteää hapokkuutta ja voimakasta mineraalisuutta. Pitkä. 88

4. Gaisböhl Ruppertsberg G.C. Riesling Trocken 2001
Strasselia, syvä hedelmäinen ja konsentroitunut tuoksu, ruohosipulia ja kypsää sitruunaa. Maussa kumia ja verigreippiä, puhdas ja mineraalinen. Pitkä, tuore happorakenne. Ruppersberg on punaista hiekkakiveä ja on monopole (täysin B-W:n omistama). 91

5. Pechstein G.C. Riesling Trocken 2002
Trooppista hedelmää, tuhti ja täyteläinen. Makeaa hedelmää ja vaniljaa. Kuuman vuosikerran tuomaa täyteläisyyttä. 88

6. Pechstein G.C. Riesling Trocken 2001
Savuinen ja petroolinen, hikeä, kirpeää ananasta. Hapot jyrää ja jatkuu todella pitkään. Kirpeää greippiä ja märkiä kiviä. Pechstein on tuliperäistä basalttia. 92

7. Forester Riesling Auslese Goldkapsel 2002
Hieman vaniljaa, hento tuoksu, jossa piilee minttua ja aprikoosia, törkeä hapokkuus saa aikaan todella raikkaan jälkimaun jossa toistuu sama aprikoosia. Jäännössokeria 55g/l 89

Dr. Bürklin-Wolf
Weinstrasse 65
67157 Wachenheim
www.buerklin-wolf.de